Eilisillan karmeat käänteet kummittelivat mielessä ja nukkumatilla olivat yt-neuvottelut kesken, joten eipä yöllä paljon umpisilmää tullut. Aamulla ryhdyimme kuitenkin ripeästi toimeen.

Samassa Kop sai puhelun. Tuntomerkkejä vastaava otus oli nähty Klong Praon rannalla lähellä Chai-Chetin niemeä. Rohmusin viimeiset pekoninrippeet lautaselta, heitin repun selkääni ja nakkasin huoneeni avaimen tarjoilijanamme hääränneelle burmalaiselle ladyboylle, jonka perseellä olisi päässyt pelaamaan Heinolan Kiekon takalinjoille. Hymy peppuun, nyt oli tosi kyseessä. Songthaew heitti meidät Laem Chai-Chetiin, josta kiiruhdimme rantaan.
Ranta oli pitkä kuin naudan sylki, ja aurinko kärvensi nahkaa armotta. Väistelimme ryntäileviä rapuja ja ruotsalaisia, kun horisontissa näkyi jokin vaalea hahmo. Se muistutti sitä läskiä norjalaista, joka oli meidän kanssa Hakkaraisella töissä Tromssassa. Vai oliko tuo valas? Onko niitä valkoisiakin? Kuljimme lähemmäs. Ei hitto, Askuhan se oli!

2 kommenttia:
Mie olisin ainaki soittanu Utille.
Onko mutakatissa samanlainen meininki, Kinahmolaiset käy ryöstöretkellä?
"Se on sillä tavalla että loppu se on minunkii vieterissäni, nimittäin mä olen turhaan muuten lihaani rääkännyt jos en mä saa pulttata tuota hippiä turpavärkkiin. Kohta oikein nahkaviitonen kiertää ilmassa, sellaisen kaaren, että plävähdyksen jälkeen plävähtää vain kirkonkellot!" -PPP
"Heinolan Kiekon takalinjoille..." ei saatana, on sillä ollu iso ja ruma perse!
Lähetä kommentti