Edellisiltana saimme idean, että eipä suunnatakaan vielä Tratiin ja Ko Changille, vaan valutaan ensin hissun kissun Rayongin kaupunkiin, ja katsotaan, josko siitä pompsahdettaisiin päiväksi pariksi Ko Sametille. Rayongin bussit kulkivat läheistä Sukhumvit Roadia, joten ei muuta kuin tien varteen pojottamaan ja lapasta pystyyn.On se tunnustettava, että sanonta "linja-autossa onpi tunnelmaa" ei ole ollenkaan väärässä. Ilmastoidussa Rayongin reittibussissa tuli karaokea non-stoppina ja fiilinki oli leppoisa. Suomeenkin vaan iskelmän ilotulitusta linjureiden näytöille ja ämyreihin niin ei ole kauan naama näkkärillä.
Rayongin majapaikaksi valittiin Rough Guiden suosittelema Burapa Palace Hotel, joka osoittautuikin ihan kelpo mestaksi. Ei mitään yletöntä luksusta, mutta siistit huoneet ilmastoinnilla, jääkaapilla, kylpyhuoneella ja telkkarilla. Kokonaisuutena siistimpi kuin Jomtienin Ambassador, ja hinta alle puolet siitä: 490 baht/huone/yö aamupalalla (n. 10 euroa). Tuntuu hyvältä olla kaukana Jomtienin venäläisturisteista ja Pattayan hullunmyllystä. Rayong on samannimisen provinssin pääkaupunki, jossa asuu muutama kymmenen tuhatta ihmistä, eikä kaupungissa ole erityisiä nähtävyyksiä.
Pikkukaupungin aitothaimaalainen meininki on kuitenkin hauskaa seurattavaa, eivätkä katukeittiön antimet pettäneet täälläkään. Kymmenen kilometrin päässä olisi upea rantsu, mutta selkänahka sanoo, että se saa jäädä tänään väliin.
2 kommenttia:
"onnenpoika, onnenpoika..." Tosi hyvältä näyttää sällien turnee. Pieni varoituksen sana lienee kuitenkin paikallaan; ensi viikosta alkaen !!meduusa-vaara!! Phuketin seudulla.
Muuten eikuvuan pölökkyy pessään, housut jalakkaan, elekkeekä syökö sitä keltasta lunta.
Haspalantaijaa!!! Polvijärven Paroni lähtee kohta kohti Phukettia, yhteyksiin!!!
Lähetä kommentti