Uudenvuodenpäivä ei onneksi alkanut samanlaisella kiinalaisten invaasiolla kuin edellinen eli purtavaa piisasi nyt meillekin. Jostakin kumman syystä aamiaisen jälkeen väsytti vielä niin vietävästi. Sillähän ei tietenkään ollut mitään vaikutusta asiaan, että paransimme Askun kanssa maailmaa pikkutunneille Sangsom-rommipullon parissa (paikallisten mukaan se on kuulemma viskiä)... Kop oli nukkunut pidemmät yöunet, joten hän päätti piipahtaa shoppailemassa Outlet Mallissa, kun me kaksi valkoista valasta puolestamme lähdimme potemaan ilmeisesti uudenvuodenrakettien jymyn aiheuttamaa päänkivistystä rannalle ja uima-altaalle. Kipeä silmä oli jo sentään onneksi parempi, kun siihen oli saatu tiputettua antibiootti-kortisoonikettu pintaan.
Iltapäivällä itänaapurien määrä alkoi jo kuumentaa päätä lähes yhtä paljon kuin porottava aurinko. Ja varsinkin ne käytöstavat - tai pikemminkin niiden puute. Rannat ja ravintolat ovat täynnä patsastelevia iigoreita, nokka pystyssä kulkevia ludmiloita, kaupassa etuillaan ja yleisissä vessoissa pa(i)skotaan "takalaittomia". Onneksi majapaikkamme on pistänyt myytävien tuotteiden ja palveluiden hintoihin hieman ekstraa itänaapureidemme iloksi. Minimarketissa hinnat ovat nelinkertaiset ja internetin käytön hinta peräti kymmenkertainen normaaleihin taksoihin verrattuna. Meitä hinnat eivät hetkauta, koska syömme muualla ja osaamme käydä hieman edempänäkin kaupassa, jos jotain tarvitsemme. Mutta venäläiset vain jurnuttavat töykeinä resortissa. Itä saa mitä tilaa.
Kaksi päivää vielä täällä Pattijoen rannoilla ja sitten koittaa odotettu lähtölaukaus kohti Tratia ja Ko Changia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti