Aamuyhdeksältä starttasi minibussi kohti Phetchaburin temppelikaupunkia noin 40 kilometriä Cha-amista pohjoiseen. Olo oli yhtä mainio kuin Lordi komea. Joku pyöritti vatsassa suurta kampea, janotus oli hirmuinen ja orvaskeden pinnassa kimmelsi stabiili hikilahma. Onneksi reilun puolen tunnin automatkan aikana sai edes vähän unen päästä kiinni.
Ensimmäinen pysähdys oli temppelikukkulalla, jonne noustiin huteralla kiskojunahärvelillä. Kieltämättä temppelin historia meni hieman ohi, mutta jotenkin se liittyi johonkin kunkkuun vai mikä se oli. Maisemat olivat hienot, ja meikäläinen oli kysytty kaveri aasialaisturistien matkakuviin. Hymyile siinä sitten kameralle kun on Lordi-olo!
Toinen etappimme oli upea tippukiviluolasto, jossa oli 170 erikokoista kullattua buddhaa, suurimpana parikymmenmetrinen makaava buddha. 
Halusin itsekin kovasti vaaka-asentoon, mutta paikka oli niin mahtava, että huono olo unohtui pian. Luolan liepeillä oli runsaasti apinoita, jotka ovat veikeitä otuksia niin kauan kuin niille antamasi ruoka tai juoma loppuu... Emme ryhtyneet koettamaan onneamme vikkelien serkkupoikien kanssa.
Kun kyytiläisistä suurin osa oli naisväkeä, kolmantena etappina oli yllättäen iso outlet-ostari Cha-amin liepeillä. Ensi töiksemme painuimme Food Courtiin, jossa joka iikka osti 100 bahtilla ruokakuponkeja, ja sitten vain liikenteen sekaan Stevie Winwoodin seurassa eli osoittelemaan kokkien hallitsemille pitkille ruokatiskeille, mitä thai-apetta tarjottimelleen haluaa. Ostarilta tarttui itsellekin muutama vaatekappale völjyyn, joten ei ihan turhaksi pojotukseksi mennyt se stoppi. Ja hyvän ystävämme Pena Coladan vyölaukkumyymäläketjun haarakonttorikin löytyi!
Cha-am Beachille palatessamme ihmettelimme, miten mummolan katukuva oli vilkastunut. Bangkokilaiset olivat saapuneet viikonlopun viettoon, ja hotellien katumainoksissa oli pompsautettu hintoja muutamalla satasella ylöspäin. Temppelirundin ja ostarimaratonin jälkeen veto oli kuitenkin niin pois, ettei lauantai-illan huumaan jaksanut lähteä mukaan.Kävimme ostamassa bussi- & katamaraanitiketit maanantaiaamuksi Cha-amista Ko Phanganille ja varasimme majoituksen pariksi päiväksi. Jatko katsotaan sitten perillä, kun näemme millaisia vaihtoehtoja on tarjolla ja mihin hintaan. Yleensä on edullisinta mennä kysymään paikan päälle, jolloin myös saa tsekata huoneen ennen buukkausta, mutta pitkältä matkalta tullessa kannattaa ottaa päivä tai kaksi ennakkoon, niin ei tarvitse heti kimpoilla majoituksen perässä. Varausrumba ja puhelinralli kesti tällä kertaa hieman pidempään, mutta lopulta saimme mainiot kämpät Neptune's Villasta Ko Phanganin Hat Rin -rannalta, jolla pidetään kuuluisat Full Moon Partyt. Meren jumalan huvilalle siis. No mikä ettei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti